Punkit, niiden levittämät taudit ja suojautuminen

Puutiainen, eli punkki, on pieni hämähäkkieläimiin kuuluva niveljalkainen. Punkit viihtyvät tiheässä aluskasvillisuudessa, pensaikoissa ja heinikoissa, sekä kosteilla ja metsäisillä alueilla. Läheskään kaikki punkit eivät levitä tauteja. Punkeilta voi suojautua monilla eri tavoilla.

Punkkien elämä

Puutiaiset aktivoituvat vähintään viiden asteen lämpötilassa, joten puutiaiskausi kestää Suomessa yleensä jopa helmi-maaliskuusta aina joulukuuhun asti. Punkki elää 2-4 vuotta, jona aikana se kehittyy toukasta nymfiksi ja sen jälkeen aikuiseksi. Jokaisessa kehitysvaiheessa se tarvitsee veriaterian kehittyäkseen edelleen. Suomen ilmastossa jokainen kehitysvaihe kestää noin vuoden.

Kun punkki on aktiivinen, se odottaa kasvillisuuden seassa, noin 10-20 senttimetrin korkeudella maanpinnasta, että sopiva eläin kulkee sen ohi. Verta imevillä puutiaisilla ei ole silmiä, vaan ne tunnustelevat eturaajoissaan olevan erityisen elimen avulla ympäristöään ja aistivat sen avulla liikettä, hajuja ja hiilidioksidia. Punkki tarttuu etujaloillaan kiinni ohikulkevaan uhriinsa. Joskus suuret nisäkkäät ja jopa ihminen kelpaavat punkin isäntäeläimeksi, vaikka yleisimmin se onkin hiiri tai myyrä. Puutiainen saa useimmiten borrelian tai TBE-viruksen ruokaillessaan toukkavaiheessa pienjyrsijöiden iholla. Taudit säilyvät jyrsijöissä ja puutiaisissa myös talven yli.

Borrelia ja borrelioosi

Borreliabakteeri kulkeutuu tyypillisesti pienjyrsijästä puutiaiseen tämän imettyä verta. Kun puutiainen seuraavan kerran ottaa veriaterian, kohdalle saattaakin osua ihminen. Tällöin sen suolistossa olleet borreliabakteerit kulkeutuvat veriaterian aktivoimina puutiaisen sylkirauhasiin ja sitä kautta vähitellen ihmisen ihoon. Kaikki puutiaiset eivät kanna borreliaa, vaan kantajuus vaihtelee noin 0-50 % välillä, ollen keskimäärin 10-20 %. Vaikka puutiainen kantaisikin borreliaa, se ei välttämättä silti tartuta ihmistä. Borrelian siirtyminen puutiaisesta ihmiseen vaatii vähintään useiden tuntien tai jopa vuorokausien mittaisen kiinnittymisajan. Infektioriski on vähäinen, jos punkki saadaan poistettua iholta vuorokauden kuluessa.

Borrelia voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan borrelioosiksi. Itämisaika puremasta ensioireisiin on 3-30 vuorokautta. Yleensä borrelioosi alkaa ihoinfektiona ja useimmilla jääkin siihen. Tartunnan ensimmäinen oire on yleensä pistosalueelle leviävä punoitus, joka voi viikkojen aikana kasvaa läpimitaltaan hyvinkin isoksi. Jos punoitusalueen läpimitta on vähintään 5 cm, on syytä hakeutua lääkäriin. Punoitusalue ei läheskään aina ole rengasmainen, vaan punoitusta voi esiintyä myös tasaisesti koko alueella. Joskus ihoinfektiota ei tule, vaan bakteeri leviää suoraan muihin kudoksiin. Hoitamaton infektio voi aiheuttaa ihmiselle vaikeita ja pitkäkestoisia niveloireita tai neurologisia vaivoja. Tauti ei levinneessäkään muodossa ole hengenvaarallinen.

Puutiaisaivokuume

Puutiaisaivokuume (TBE, punkin välittämä aivotulehdus, puutiaisaivotulehdus, Kumlingen tauti) on harvinainen, mutta pahimmillaan vakava sairaus. Puutiaisaivokuume tarttuu jo muutamassa minuutissa punkin purtua ja oireet alkavat noin viikon kuluttua tartunnasta ensin matalahkolla, joitakin päivä kestävällä kuumeella. Ensioireista parin-kolmen viikon päästä osalle tartunnan saaneista kehittyvät varsinaiset puutiaisaivotulehdukset oireet, kuten korkea kuume, niskajäykkyys ja päänsärky. Osalle saattaa kehittyä myös vakavampia aivo- tai hermosto-oireita, jotka voivat joillekin jäädä pitkäkestoisiksi. Mitä vanhempana ihminen tartunnan saa, sitä vakavammin hän yleensä oireilee. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sairastunut otetaan yleensä joksikin aikaa sairaalaan seurattavaksi varmuuden vuoksi. Puutiaisaivokuumeen voi saada vain kerran elämässään.

Puutiaisaivokuumetta vastaan on saatavilla rokote ja sitä suositellaankin ihmisille, jotka liikkuvat paljon puutiaisaivokuumeen riskialueilla, kuten Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla. Myös Baltiassa ja Keski-Euroopassa on paljon puutiaisia. Rokottaminen vaatii kolme pistoskertaa. Kaksi ensimmäistä annosta pistetään 1-3 kuukauden välein ja kolmas annos 5-12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Rokotteen suojaava vaikutus alkaa parin viikon kuluttua toisesta rokotuskerrasta. Rokote sopii myös lapsille. Pysyvän suojan ylläpito edellyttää 3-5 vuoden välein otettavia tehosteannoksia.

Näin suojaudut punkeilta

Vaikka punkkien aiheuttamat tartunnat ovat harvinaisia, monelta harmilta voi säästyä varautumalla ennalta ja suojautumalla punkeilta. Hyvä suojautumiskeino punkkeja vastaan ovat pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Housun lahkeet on myös hyvä laittaa saappaiden tai sukkien sisään. Punkit on helpompi havaita vaaleista vaatteista, joten niitä voi myös suosia.

Päivittäinen punkkitarkastus on hyvä tehdä, jos on liikkunut punkkialueella. Punkki voi ryömiä vaatteissa tai iholla jopa useita tunteja ennen kuin se tarttuu kiinni. Tutki huolellisesti koko vartalo, erityisesti taivekohdat, korvantaustat sekä hiukset ja päänahka. Lapsilla punkki tarttuu yleensä ylävartaloon. Punkki saattaa piileskellä kohdissa, joihin on itse vaikea nähdä, joten punkkitarkastukseen kannattaa tarvittaessa pyytää apua.

Punkki voi kulkeutua sisätiloihin myös ulkoilevan lemmikin mukana, joten tee punkkitarkastus myös lemmikeille, äläkä päästä niitä nukkumaan ihmisten sänkyyn. Punkin sylki sisältää puudutusainetta, jonka vuoksi purema ei satu ja jää sen vuoksi monesti huomaamatta. Syljessä on myös veren hyytymistä estävää ainetta.

Jos punkki puraisee

1. Irrota ihoon kiinnittynyt punkki nopeasti ja kokonaisena. Käytä apuna punkkipihtejä tai pinsettejä, joilla voit tarttua paremmin imukärsän juureen. Irrota punkki vääntämättä ja ravistelematta. Kun olet poistanut punkin, puhdista ja desinfioi puremakohta ja kätesi huolellisesti desinfiointiaineella ja saippualla.
2. Seuraa mahdollisia oireita. Jos iholle tulee tasainen tai rengasmainen ihottuma, tai saat flunssan kaltaisia oireita, hakeudu lääkäriin saman viikon aikana. Päivystykseen ei tarvitse lähteä.
3. Aloita hoito ajoissa. Mitä aiemmin oireet huomataan, sen parempi teho hoidolla on. Muutaman päivän viive ei huononna ennustetta.
4. Läheskään jokainen punkki ei kanna tauteja. Punkin purema ei automaattisesti tarkoita tautia, sillä läheskään kaikki punkit eivät kanna puutiaisaivokuumevirusta tai borreliabakteeria. Seuraa pureman jälkeen mahdollisia oireita.